Tää päivä oli huikea, mun elämässäni. Jonkun muun elämässä se ei ehkä olisi ollut mitenkään special, mutta mun oli.
Mä olin päivän tulitikkutehtaan tyttö. Yhden marraskuisen kylmän päivän. Toi paikka oli niin täynnä tarinoita ja elämää, että saattoi vain arvailla mitä kaikkea noitten betoniseinien sisällä oli tapahtunut.
Mun harrastukseni siirrettiin päiväks valokuvaajaystäväni ehdotuksesta noihin karuihin maisemiin. Ehdotus oli rohkea ja suostuminen vielä rohkeampaa, mutta lopputulos oli upeaa.
Tämän projektin tulen muistamaan ihan aina. Kiitos Ilkka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti