Niin monen monet kerrat mä olen ajanut tämän pienen kappelin ohitse. Kaikkien näitten vuosien aikana kun olen sen ohi kulkenut, olen tyytynyt vain katselemaan sitä isolta tieltä. En ole rohjennut poiketa. Tänään mulla oli vahva tunne että mun on mentävä. Kun varovasti avasin kappelin oven, alkoi virsi. Kosketa minua henki, kosketa kirkkaus... Hienoja hetkiä on elämään mahtunut paljon, mutta näin koskettavia harvoin. Jotain tapahtui. Kyynel silmässä istuin hiljaa takapenkkiin. Siinä oli hyvä olla.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSiisti alttaritaulu:-)
VastaaPoistaEikö :) Vähä erilainen ku normaalisti.
Poista